Oon viime aikoina innostunut lukemisesta yhä enemmän, ja mietin et ois kiva harrastuksen lomassa aloittaa tämmönen pieni sarjankaltainen jossa rustailen ylös mielenkiintoisimpia lukemiani kirjoja.
Luulin kauemmin et oon ihan saakutin huono lukemaan kun kaikki kirjat jää kesken. Tajusin myöhemmin et se riippuu lähinnä siitä onko kirja mielestäni kiinnostava ja oikeesti lukemisen arvoinen. Sillä jos kohdalle sattuu semmoinen kirja, en pysty lopettamaan lukemista. Parhaassa tapauksessa luen yli 400-sivuisen kirjan kahdessa erässä.
Pitemmittä puheitta, on vissiin aika siirtyä tänkertaseen löytöön.
Eleanor & Park , kirjoittajana Rainbow Rowell. Novelli kertoo kutkuttavasti kahden nuoren elämästä 80-luvun puolivälin tienoilla. Eleanor muuttaa paikkakunnalle ja alkaa käymään samaa koulua kuin Park. He tutustuvat sarjakuvaharrastuksen kautta ja pikkuhiljaa nuoret rakastuvat. Eleanorin kotona elämä on kuitenkin aikamoista kaaosta.
Kiinnostuin kirjasta koska sitä oli suositellut yksi mun lempikirjailijoista, John Green, ja yleensäkin koska nuorille suunnatut kirjat viehättävät mua lähes aina. Kirja vastasi odotuksia ja päähenkilöt olivat tosi samaistuttavia. Tykkäsin hirveesti siitä että tapahtumat sijoittuvat nimenomaan 80-luvulle vaikka kirja on kirjoitettu 2010-luvulla. Tuo tosi erilaisen tunnelman kun vertaa nykyiseen nuorisokulttuuriin, etenkin siihen kuinka helppoa kommunikointi on nykyään.
Erityisesti Eleanor oli sellainen hahmo johon samaistuin itse todella vahvasti. Pyöreämpi, ei niin suosittu tyttö joka pukeutuu erikoisemmin. Kirjan hahmot kuvailtiin muutenkin niin hyvin, että jokaisen kasvot pystyin näkemään mielessäni kuin valokuvan.
Itkua tuli pariin otteeseen väännettyä myöskin. Osa kohtauksista oli rankkaa luettavaa, jotkut aiheista olivat todella pysäyttäviä ja pistivät miettimään. Sellaisten kohtausten lukeminen aiheutti valtavia tunnekuohuja.
Liki ainoa seikka mikä mua ärsytti oli Eleanorin asenne ja luonne silloin tällöin. Vaikka toisaalta se kuvastaa lähinnä sellaista mitä jokainen murrosikäinen tyttö jossain vaiheessa edustaa - erittäin huonoa minäkuvaa ja huomionkipeyttä. Eikä se sinänsä ole mikään huono juttu.
Mä suosittelisin tätä kirjaa kaikille jotka nauttii nuortenromaaneista, romantiikasta, draamankaltaisuudesta ja semmoisista kirjoista joiden lukemista on erittäin vaikee lopettaa kesken.
Kirjoitellaan taas piakkoin~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti